SoleCRISSiirtymälinkkiEtusivuSiirtymälinkkiKäyttöohjeSiirtymälinkkiRekisteriselosteSiirtymälinkkiKirjautuminenHAKA-kirjautuminen

Tieteelliset esitykset
      
Tämä on asiantuntijatehtävän katselusivu. Tällä sivulla voit katsella asiantuntijatehtävän perustietoja. Jos haluat päästä muokkaamaan asiantuntijatehtävän tietoja siirry asiantuntijatehtävän muokkaussivulle alalaidassa olevalla toiminnolla.


Kallionsivu Mikko - "Ensinnä lahoavat läskit". Myöhäiskeskiajan kuolemantanssit yhteiskuntakritiikin näkökulmasta - Kirjallisuudentutkijain Seuran vuosiseminaari Kirjallisuus, vastarinta, yhteiskunta - 12.05.2015


Laji Tieteelliset esitykset
Esityksen tyyppi Muu esitelmä
Tekijät Kallionsivu Mikko 
Yliopiston ensimmäinen tekijä
Ensimmäisen tekijän yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö
Esityksen / posterin nimi "Ensinnä lahoavat läskit". Myöhäiskeskiajan kuolemantanssit yhteiskuntakritiikin näkökulmasta 
Esityksen ajankohta 12.05.2015 
Konferenssin /tilaisuuden nimi Kirjallisuudentutkijain Seuran vuosiseminaari Kirjallisuus, vastarinta, yhteiskunta 
Maa Suomi
Kaupunki Tampere 
Konferenssin/tilaisuuden kansainvälisyys Ei
Lisätiedot ABSTRAKTI: Myöhäiskeskiajan kuolemantanssit esittävät ja luokittelevat elävät tyypillisesti näiden sosiaalisen aseman mukaan. Yksi kuolemantanssien kantavista teemoista on sosiaalinen epätasa-arvoisuus tämänpuoleisessa elämässä ja toisaalta kuoleman tasoittava vaikutus. Millainen alkuperäisvastaanotto tansseilla oli? Nykytutkijoiden kannat kuolemantanssien sosiaalisen radikaaliuden asteesta vaihtelevat. On myös huomattavaa, että eri tanssien suhde yhteiskuntaan itsessään vaihtelee: osa tansseista on konservatiivisempia kuin toiset. Tyypillinen kuolemantanssi kritisoi voimakkaasti korkea-arvoisia henkilöitä ja maallisten sekä hengellisten valtaapitävien korruptiota. Siten genreä onkin helppo lukea siten, että se ilmaisee toiveen suuremmasta sosiaalisesta tasa-arvosta ja purkaa mielikuvituksen keinoin jyrkät, alistavat hierarkiat. Tämä näkemys on itse asiassa varsin luontainen omalle ajallemme. Mutta onko kyseessä loppujen lopuksi vain anakronistinen, moderneja sensibiliteettejä ja arvojärjestyksiä heijastava luenta? Lähempi tarkastelu näyttäisi etualaistavan varhaisten kuolemantanssien perusdynamiikassa vaikuttavan sosiaalikonservatiivisen agendan. Kuolemantanssit perustuvat feodaaliyhteiskuntien ajatuksiin kolmesta muuttumattomasta säädystä. Keskiajalla kirkon sisäinen kritiikki oli varsin tyypillistä – se itse asiassa kuului olennaisesti katolisen kirkko-instituution luonteeseen. Etenkin fransiskaanit ja dominikaanit, joihin kuolemantanssit assosioidaan, olivat tunnettuja kärkevästä vallitsevien olojen arvostelusta. Tämä kritiikki ei siten ollut välttämättä status quota muuttamaan pyrkivää, vaan luonteeltaan hengellistä ja yksittäisiin väärinkäytöksiin puuttuvaa. Toisaalta myöhäiskeskiajan teologia painotti myös sitä, että korkea-arvoisten tuli käyttäytyä muita esimerkillisemmin. Joka tapauksessa on selvää, että ajatus kuoleman sosiaalisia hierarkioita purkavasta vaikutuksesta kiehtoi kovasti jo aikalaisyleisöä. Vääryydet tässä maailmassa korvattiin sentään edes tuonpuoleisessa. Lisäksi useimmat kuolemantanssit kuvaavat kuoleman olevan sadistisuudestaan huolimatta muita lempeämpi heikkoja kohtaan. Ja jo ylipäätään representoimalla yhteiskuntaa purkautumassa kuoleman rapauttavan voiman alaisena leikittiin kaikkea muuta kuin säilyttävillä voimia.
Internet-osoitteet http://pro.tsv.fi/skts/Abstraktikirja_KTS_2015.pdf
Suora linkki lukusivulle Suora linkki