SoleCRISSiirtymälinkkiEtusivuSiirtymälinkkiKäyttöohjeSiirtymälinkkiRekisteriselosteSiirtymälinkkiKirjautuminenHAKA-kirjautuminen

Tieteelliset esitykset
      
Tämä on asiantuntijatehtävän katselusivu. Tällä sivulla voit katsella asiantuntijatehtävän perustietoja. Jos haluat päästä muokkaamaan asiantuntijatehtävän tietoja siirry asiantuntijatehtävän muokkaussivulle alalaidassa olevalla toiminnolla.


Kallionsivu Mikko - Myöhäiskeskiaikaista kuolemantanssiterapiaa? Kuolleiden invaasio elävien maailmaan rakentavana rajanylityksenä - Rajat / Borders: VIII Kulttuurintutkimuksen päivät - 13.12.2015


Laji Tieteelliset esitykset
Esityksen tyyppi Muu esitelmä
Tekijät Kallionsivu Mikko 
Yliopiston ensimmäinen tekijä
Ensimmäisen tekijän yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö
Esityksen / posterin nimi Myöhäiskeskiaikaista kuolemantanssiterapiaa? Kuolleiden invaasio elävien maailmaan rakentavana rajanylityksenä 
Esityksen ajankohta 13.12.2015 
Konferenssin /tilaisuuden nimi Rajat / Borders: VIII Kulttuurintutkimuksen päivät 
Maa Suomi
Kaupunki Oulu 
Konferenssin/tilaisuuden kansainvälisyys Ei
Lisätiedot Kuolemantanssien elävillä kuolleilla, kuten makaaberin tradition Kuolemalla, oli keskeinen rooli myöhäiskeskiajan kuolemaa kuvaavissa diskursseissa. Perinteisesti ne on tulkittu patologisesta perspektiivistä: pakonomainen keskittyminen kuoleman ja rappeutumisen kuvastoon on nähty todisteena haipuvan aikakauden muutoshaluttomuudesta ja kaiken kattavasta pessimismistä. Tyypillistä on myös tulkita makaaberia kuvastoa uskonnollisina ylilyönteinä, todisteena synnin ja pelon läpäisemästä henkisestä ja hengellisestä ilmapiiristä. Viimeaikainen tutkimus on kuitenkin nähnyt kammottavan kuoleman kuvastossa myös terapeuttisen puolen. Kun kuolemalle annetaan fiktiiviset kasvot, siitä tulee ymmärrettävämpi. Fiktiivinen kuolemalle myönnetty aktiivinen toimijuus, personifioinnin ja muiden retoristen ja taiteellisten keinojen kautta inhimillistetty luonnonlaki, auttoi aikoinaan aikalaisia ymmärtämään omaa tilannettaan. Tämä ei tarkoita etteikö elävien kuolleiden avulla pyritty säpsähdyttämään tai pelottelemaan katsojiaan kirkon opetuksien pariin. Mielikuvitus ei laimentanut kuolemanpelkoa suoraan; se sijoitti koettelemukset ymmärrettävään viitekehykseen. Kuoleman symbolinen haltuunotto oli merkittävä askel kulttuurisessa kriisinhallinnassa. Viimeaikaisessa kuolemantansseja koskevassa tutkimuksessa onkin korostettu sitä, että makaaberin perinne ja ajan tuonpuoleisusko kiirastulineen muodosti eheän kokonaisuuden, jossa elävien ja kuolleiden välinen rajankäynti oli aktiivista ja molemminpuolisesti tuottavaa. Esitelmässä tarkastelen tätä keskustelua ja omaa post doc -tutkimustani tämän keskustelun näkökulmasta.
Internet-osoitteet http://www.oulu.fi/yliopisto/rajat
Suora linkki lukusivulle Suora linkki